Ylimpien tuomioistuinten viikko [Koostanut Jenni Turunen 5.2.2008, 12:43]

KHO:2008:7

Yhtiön kokoon nähden suuren määrän yleissanoista muodostuvia verkkotunnuksia rekisteröineen yhtiön ei katsottu hankkineen verkkotunnuksiaan ilmeisessä jälleenluovutustarkoituksessa. Yhtiön toiminnasta ja liiketoimintasuunnitelmasta saadun selvityksen perusteella ei voitu katsoa, ettei yhtiön verkkotunnuksilla olisi yhteyttä sen elinkeinotoimintaan tai ettei yhtiöllä olisi resursseja ylläpitää verkkotunnuksilla palveluja. Verkkotunnusten käyttö kolmannen asteen internet-osoitteen muodossa oli verkkotunnuslain mukaista verkkotunnusten käyttöä. Yhtiön tarjoamaa kollaboraatioalustaa ei voitu samaistaa verkkotunnuksen luovuttamiseen. Verkkotunnusten peruuttamiselle verkkotunnuslain 12 §:n 1 momentin 9 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyttyneet. Lue lisää >>

KHO:2008:6

Hakijoiden tarkoitus oli perustaa lääkäritoimintaa harjoittava osakeyhtiö. Lääkärit merkitsivät yhtiön osakkeet joko itse tai omistamansa holdingyhtiön kautta. Perustettavan yhtiön osakkeet jakautuivat kantaosakesarjaan ja useisiin vastaanotto-osakesarjoihin. Jokaiselle toimintaan mukaan tulevalle lääkärille oli yhtiössä oma vastaanotto-osakesarja. Yhtiöjärjestyksen määräyksen mukaan kunkin vastaanotto- ja kantaosakesarjan oikeus yhtiön varoihin määräytyi asianomaisen osakesarjan toimintatuloksen ja aikaisemmilta vuosilta jakamattomien toimintatulosten yhteismäärän mukaan. Kantaosakesarjan toimintatulos laskettiin hallinnointitoiminnosta ja kunkin vastaanotto-osakesarjan toimintatulos laskettiin kyseisestä vastaanottotoiminnosta. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön laskentatoimi oli hoidettava siten, että kutakin osakesarjaa vastaava toimintatulos oli todennettavissa. Kun osingon peruste oli määrätty yhtiöjärjestyksessä eikä osakkailla ollut harkintavaltaa osingonjaon kohdistumisessa osakesarjojen kesken, yhtiön jakama osinko katsottiin, lainsäädännön nykytila huomioon ottaen, veronalaiseksi osinkotuloksi, joka verotetaan osingonsaajasta riippuen siten kuin tuloverolaissa ja elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa säädetään. Lue lisää >>

KHO:2008:5

Sen jälkeen, kun A oli vuonna 1990 merkitty väestötietojärjestelmään esittämällään henkilöllisyydellä, hän oli hakenut vuonna 1992 Ruotsissa turvapaikkaa eri nimellä ja syntymäajalla. A oli peruuttanut Ruotsissa vireille pannun hakemuksen ja palannut Suomeen vuonna 1993. Ottaen huomioon kansalaisuuslain 6 §:n 3 momentin säännökset, A:n henkilöllisyyttä voitiin pitää luotettavasti selvitettynä Ulkomaalaisviraston päätöksentekohetkeen 28.1.2005 mennessä. Kansalaisuuslain 15 §:n 2 momentin säännös asumisajankohdan alkamisesta ei tule sovellettavaksi, koska henkilöllisyyttä ei ole tarvinnut selvittää, vaan sitä pidetään selvitettynä yksinomaan 6 §:n 3 momentissa säädettyjen edellytysten täytyttyä. Lue lisää >>

KHO:2008:4

Korkein hallinto-oikeus oli päättänyt pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisun ns. Bryssel IIa-asetuksen (Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003) soveltamisesta Ruotsin viranomaisten antaman lapsen huostaanottoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoon Suomessa. Saatuaan ennakkoratkaisun Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta korkein hallinto-oikeus siirsi asian toimivaltaiseen käräjäoikeuteen ratkaistavaksi, koska huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa varten tapahtuvasta luovuttamisesta Islantiin, Norjaan, Ruotsiin tai Tanskaan annettua lakia (761/1970) ei mainitun EU-asetuksen vuoksi voitu soveltaa asiassa. Lue lisää >>