Ylimpien tuomioistuinten viikko [Koostanut Jenni Turunen 15.1.2008, 13:24]

KKO:2008:6

Syyttäjä vaati käräjäoikeudessa vastaajalle rangaistusta ensisijaisesti tapon yrityksestä ja toissijaisesti törkeästä pahoinpitelystä. Käräjäoikeus tuomitsi vastaajan törkeästä pahoinpitelystä, koska oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi tahallaan yrittänyt tappaa asianomistajan ja koska hän oli hankkinut asianomistajalle apua niin ajoissa, että tämän henki oli saatu pelastetuksi. Syyttäjä vaati valituksessaan hovioikeudessa vankeusrangaistuksen korottamista. Asianomistaja kuoli valitusajan jälkeen, minkä vuoksi syyttäjä ilmoitti tarkistavansa syytettä siten, että hän vaati vastaajalle rangaistusta ensisijaisesti taposta sekä toissijaisesti törkeän pahoinpitelyn lisäksi törkeästä kuolemantuottamuksesta. Kysymys siitä, voitiinko valitusajan jälkeen tehty rangaistusvaatimus tutkia. Lue lisää >>

KHO:2008:1

Valtioneuvosto oli kuntajakolain nojalla päättänyt kuntajaon muuttamisesta Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä siten, että Helsingin kaupunkiin liitetään niin sanottu Västerkullan kiilan alue Vantaan kaupungista sekä lounaisosa Sipoon kunnasta. Päätös merkitsi samalla myös yleisen hallinnollisen aluejaotuksen osittaista muuttamista Helsingin seudulla.

Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksestä tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että kuntajaon muutos täytti kuntajakolain 3 §:n 1 momentin 1-4 kohdissa säädetyt yleiset oikeudelliset edellytykset kuntajaon muutokselle.

Sipoon kunnan vastustuksen vuoksi kuntajaon muutos voitiin kuntajakolain 5 §:n 2 momentin mukaan jo tästä syystä tehdä vain erityisen painavilla 3 §:n mukaisilla edellytyksillä. Valtioneuvoston päätöksen lainmukaisuutta ratkaistaessa oli tältä osin otettava huomioon, että kysymyksessä oli erityinen Helsingin seutuun kuuluva alue, jolla tarkoitetaan pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien muodostamaa aluetta. Se oli maan muista kunnallisista jaotuksista poikkeava alue. Tämä ilmeni muun ohella siitä, että valtioneuvoston vuonna 2000 maankäyttö- ja rakennuslain nojalla antamissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa Helsingin seutu oli asetettu muuhun maahan verrattuna erityiseen asemaan. Kun otettiin huomioon liitosalueen sijainti ja sen merkitys Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen hallitulle ja tasapainoiselle kehittämiselle sekä liitoksen luomat edellytykset parantaa Helsingin seudun asuntorakentamista sekä liikenneyhteyksiä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti, kuntajakolain 3 §:n yleiset edellytykset täyttyivät kuntajakolain 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla myös erityisen painavina. Valtioneuvoston päätös ei ollut lainvastainen. Lue lisää >>