Ylimpien tuomioistuinten viikko [Koostanut Jenni Turunen 2.1.2008, 09:16]

KKO:2007:103

Kysymys perusteista, joilla arvioidaan, eroaako tuotteesta saatava kokonaisvaikutelma rekisteröidyn mallin kokonaisvaikutelmasta (kengän liukueste). Lue lisää >>

KKO:2007:102

Ammatinharjoittaja oli neljänä perättäisenä verovuotena jättänyt veroilmoituksissaan ilmoittamatta osan tuloistaan. Hänen menettelyään pidettiin yhtenä rikoksena. Kysymys myös siitä, oliko veropetos törkeä. Lue lisää >>

KKO:2007:101

Kolmea ulkomaalaista henkilöä ei voitu kuulla todistajina käräjäoikeuden pääkäsittelyssä, kun heitä ei ollut saatu kutsuttua eikä kuuleminen ollut järjestynyt myöskään oikeusaputeitse. Heidän esitutkinnassa antamansa kertomukset voitiin ottaa oikeudenkäynnissä huomioon, koska heitä oli aktiivisesti yritetty tavoittaa eikä syyksi lukeva tuomio ratkaisevilta osin perustunut näihin esitutkintakertomuksiin. Lue lisää >>

KKO:2007:100

Isän oli epäilty syyllistyneen 5-vuotiaan poikansa törkeään seksuaaliseen hyväksikäyttöön muun muassa koskettelemalla pojan sukupuolielintä ja tyydyttämällä itseään pojan nähden. Kysymys näytön arvioinnista. Lue lisää >>

KKO:2007:99

Perittävän tekemään yleistestamenttiin vedoten A haki pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä kuolinpesään. Perittävän leski vastusti hakemusta väittäen, että perittävä oli peruuttanut testamentin, koska alkuperäistä testamenttia ei ollut löytynyt hänen jälkeensä. Koska yleisjälkisäädöksen saaja katsotaan kuolinpesän osakkaaksi, vaikka hänen oikeutensa on riidanalainen, ja koska ei ollut selvää, ettei A:lla ollut väittämäänsä oikeutta, hakemus hyväksyttiin. Lue lisää >>

KKO:2007:98

A oli viiden vuoden aikana syyllistynyt kahdesti törkeään rattijuopumukseen. Rikokset olisi tekoaikojensa puolesta voitu käsitellä tuomioistuimessa samalla kertaa, mutta syytteet käsiteltiin ja ajokiellot määrättiin eri oikeudenkäynneissä. Jälkimmäisen rikoksen johdosta määrättävän ajokiellon kesto ei tällöinkään voinut alittaa tieliikennelain 78 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista vuoden vähimmäisaikaa. Lue lisää >>

KKO:2007:97

Rangaistusmääräykseen ei ollut merkitty, että alle 18-vuotiaalle tekijälle olisi määrätty rangaistus noudattaen lievennettyä rangaistusasteikkoa. Syyttäjä oli myöhemmin korjannut rangaistusmääräystä lisäämällä siihen lievennetyn rangaistusasteikon soveltamista osoittavan lainkohdan. Kysymys ei ollut rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain 19 §:n 1 momentissa tarkoitetusta syyttäjän korjattavissa olevasta virheestä vaan oikeudenkäymiskaaren 31 luvussa tarkoitetusta ilmeisesti väärästä lain soveltamisesta. Lue lisää >>

KKO:2007:96

A:n B:tä vastaan nostama vahingonkorvauskanne ei menestynyt ensi- eikä toissijaisella perusteella, mutta se hyväksyttiin kolmannella perusteella, mikä johti A:n muilla perusteilla vaatimaa korvausta huomattavasti alhaisempaan korvaukseen. B oli myöntänyt oikeaksi hyväksytyn kanneperusteen, mutta kiistänyt erään korvauksen määrään vaikuttavan seikan. B:llä katsottiin olevan oikeus saada A:lta osittainen korvaus käräjäoikeudessa olleista oikeudenkäyntikuluistaan, joista valtaosa oli aiheutunut ensi- ja toissijaisesta kanneperusteesta. Lue lisää >>

KKO:2007:95

Pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi määrättyä A:ta oli kuultu kuolinpesän osakkaan B:n hakemuksesta, jossa vaadittiin A:n vapauttamista toimeensa sopimattomana. B, jonka hakemus hylättiin, velvoitettiin korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut. Lue lisää >>

KHO:2007:94

Alkuperäistä vienti-ilmoitusta ei ollut toimitettu tulliviranomaisille ennen tavaroiden lastauksen alkamista vientikuljetusta varten. Vienti-ilmoitus oli kuitenkin toimitettu tulliviranomaisille ennen lastauksen alkamista telekopiona. Telekopiona toimitettu ilmoitus sisälsi kaikki vietävien tavaroiden fyysistä tarkastusta varten tarpeelliset tiedot. Asiakirjoista ilmeni, että lastauksen jälkeen toimitettu alkuperäinen vienti-ilmoitus vastasi telekopiona ennen lastausta toimitettua ilmoitusta. Asiassa ei ilmennyt, että vientitapahtumaan olisi liittynyt viejän osalta minkäänlaista vilpillistä menettelyä tai yritystä menetellä vilpillisesti. Asiassa oli myös esitetty selvitys lastin saapumisesta määränpäänä olevaan kolmanteen maahan. Näiden edellytysten täyttyessä, viejän vientitukihakemusta ei ollut tullut hylätä sillä perusteella, että alkuperäinen vienti-ilmoitus ei ole ollut tulliviranomaisen käytettävissä ennen mahdollista tarkastushetkeä. Lue lisää >>

KHO:2007:93

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevassa asiassa oli kysymys siitä, voiko Suomessa yleisesti verovelvollinen osakeyhtiö antaa verotuksessaan vähennyskelpoisen konserniavustuksen Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalle samaan konserniin kuuluvalle konserniyhtiölle. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen lausuttua asiassa korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä antamassaan ennakkoratkaisussa, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 43 artiklan kanssa ei ole ristiriidassa sen kaltainen jäsenvaltion lainsäädännöllä perustettu järjestelmä, jonka mukaan tytäryhteisö, joka asuu tässä jäsenvaltiossa, voi vähentää veronalaisesta tulostaan emoyhteisölleen antamansa konserniavustuksen vain, jos emoyhteisön kotipaikka on tässä samassa jäsenvaltiossa, korkein hallinto-oikeus on hylännyt valituksen, jossa on vaadittu Iso-Britanniassa asuvalle samaan konserniin kuuluvalle yhtiölle annetun konserniavustuksen vähentämistä sen antajan verotuksessa Suomessa. Lue lisää >>

KHO:2007:92

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevassa asiassa oli kysymys siitä, voiko Suomessa yleisesti verovelvollinen osakeyhtiö antaa verotuksessaan vähennyskelpoisen konserniavustuksen Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalle samaan konserniin kuuluvalle konserniyhtiölle sen niin sanottujen pääomatappioiden kattamiseksi. Asian vireillä ollessa Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antoi 18.7.2007 toisessa asiassa C-231/05, Oy AA ennakkoratkaisun, jonka mukaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 43 artiklan kanssa ei ole ristiriidassa jäsenvaltion lainsäädännöllä perustettu järjestelmä (eli Suomen konserniavustusjärjestelmä), jonka mukaan tytäryhteisö, joka asuu tässä jäsenvaltiossa, voi vähentää veronalaisesta tulostaan emoyhteisölleen antamansa konserniavustuksen vain, jos emoyhteisön kotipaikka on tässä samassa jäsenvaltiossa. Ottaen huomioon yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Oy AA lausuman korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei se seikka, että tappiot Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvassa konserniyhtiössä mahdollisesti muodostuvat lopullisiksi ja niiden vähentämiseen koko konsernin tasolla muodostuneesta tulosta ei ole muuta tapaa kuin konserniavustuksen myöntäminen Suomessa asuvasta konserniyhtiöstä sanotulle Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalle tappiolliselle konserniyhtiölle, ole peruste, jonka mukaan konserniavustuslain yhteisöjen kotimaisuutta koskeva vaatimus tulisi katsoa EY 43 artiklan vastaiseksi. Ennakkoratkaisu verovuosi 2006. Lue lisää >>

KHO:2007:91

Viestintävirasto oli huomattavan markkinavoiman päätöksessään asettanut teleyritykselle velvollisuuden noudattaa syrjimättömiä ehtoja tilaajayhteyttä vuokratessaan. Teleyrityksellä oli siten käyttäessään itse tiettyä palvelua velvollisuus tarjota vastaavaa palvelua vastaavin ehdoin myös kilpailevalle teleyritykselle. Teleyritys oli asentanut laajakaistayhteyden valmiiksi jokaiseen sellaiseen kotipuhelinliittymään, joissa ei ollut ISDN-palvelua tai muun operaattorin laajakaistapalvelua. Teleyrityksen tarjoamaa kyseistä laajakaistapalvelua ja tilaajayhteyden kytkentää ei katsottu toisiaan vastaaviksi palveluiksi. Lue lisää >>

KHO:2007:90

Sökandena, vilka såsom medborgare i Sverige saknade åländsk hembygdsrätt, hade genom sin fars arvsavsägelse 2004 blivit delägare i sin farmors dödsbo, i vilket ingick hälften av en fastighet i landskapet Åland. Sökandena anhöll hos Ålands landskapsregering om tillstånd att som gåva av sin far även få förvärva faderns andel i deras 1981 avlidna farfars dödsbo, i vilket ingick den andra hälften av ovan nämnda fastighet samt ytterligare en annan fastighet. Ålands landskapsregering avslog ansökan med motiveringen att gåvogivaren inte uppfyllde villkoret i 4 § 2 mom. 7punkten i landskapsförordningen om jordförvärvstillstånd att gåvogivaren skall ha varit lagfaren ägare till egendomen i minst åtta års tid. Högsta förvaltningsdomstolen uttalade att med beaktande av artikel 1 i det protokoll om Åland som fogats till fördraget om Finlands anslutning till Europeiska unionen samt bestämmelsen i 4 § 2 mom. i landskapslagen om jordförvärvsrätt och jordförvärvstillstånd och syftet med landskapsförordningen om jordförvärvstillstånd kunde bestämmelserna i landskapsförordningens 4 § 2 mom. inte åberopas som grund för avslag på en ansökan om jordförvärvstillstånd. Lue lisää >>

KHO:2007:89

Kysymyksessä oleva ympäristölupa-asia koski valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) tarkoittaman kaatopaikkatoiminnan aloittamista rakentamalla alueelle ensi vaiheessa sinne toimitettavista pilaantuneista maista niin sanottu stabilointikenttä, jonka yhteyteen oli tarkoitus myöhemmässä vaiheessa sijoittaa pilaantuneiden maiden käsittelykeskus. Asiassa oli suoritettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa tarkoitettu vaikutusarviointi sitä silmällä pitäen, että alueelle tulee pilaantuneiden maiden käsittelykeskus, jota koskeva ympäristölupahakemus oli jo erillisenä lupa-asiana vireillä alueellisessa ympäristökeskuksessa. Jätteenkäsittelykokonaisuus kuului ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24.9.1996 annetun IPPC-direktiivin (96/61/EY) liitteen I kohta 5 huomioon ottaen sanotun direktiivin soveltamisalaan. Kun vielä otettiin huomioon IPPC-direktiivin 2 artiklan 3 kohdan tulkintavaikutus, stabilointikentän oli katsottava toiminnallisesti ja ympäristönsuojelullisesti olevan osa vireillä olevaa jätteenkäsittelykokonaisuutta. Stabilointikenttä muodosti siten jätteenkäsittelykeskuksen kanssa yhden ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa (252/2005) tarkoitetun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan. Stabilointikentän mahdollinen sijoittaminen alueelle oli näin ollen ratkaistava osana käsittelykeskuskokonaisuutta sitä koskevan ympäristöluvan edellytyksiä ja lupamääräyksiä harkittaessa eikä itsenäisenä lupa-asiana. Lue lisää >>

KHO:2007:88

X oli veroneuvonnassaan opastanut toteuttamaan varallisuuden siirron siten, että vakituisena asuntona käytetyn huoneiston osakkeet lahjoitetaan saajille, jotka heti myyvät osakkeet lahjaveroilmoituksissa ilmoitetuista arvoista ulkopuoliselle ostajalle. Jos lahjoitus olisi toteutettu toisessa järjestyksessä niin, että asunto-osakkeet olisi ensin myyty verovapaasti ja saatu kauppahinta sitten lahjoitettu, veroseuraamukset olisivat olleet alemmat. X aikoi maksaa vahingonkorvauksena määrän, jolla verot toteutetusta järjestelystä ylittivät sen veron, joka olisi määrätty, jos sama varallisuuden siirto olisi toteutettu jälkimmäisellä tavalla. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että vahingonkorvauksella lahjansaajille korvattiin vain se veron määrä, jonka he olisivat voineet säästää toteuttamalla samaan tulokseen johtavat järjestelyt toisessa järjestyksessä. He eivät saaneet järjestelyllä korvauksen jälkeenkään varoja enempää kuin olisivat saaneet, jos olisi menetelty vaihtoehtoisella tavalla. Korvaus ei tosiasiallisesti myöskään koskenut tulosta menevää veroa, vaan lahjoituksen veroseuraamuksia. Näissä olosuhteissa kysymyksessä ei ollut tuloverolain 78 §:ssä tarkoitettu veronalaisen tulon sijaan maksettu vahingonkorvaus, joten korvauksesta ei ollut toimitettava ennakonpidätystä. Ennakkoratkaisu vuodelle 2006. Lue lisää >>