Lakikirjan käyttöopas

1. Yleistä
    1.1 Lain syntyminen
    1.2 Lait ja säädöshierarkia
    1.3 Euroopan unionin lainsäädäntö ja Suomen lainsäädäntö
2. Suomen Laki – käyttöopas
    2.1 Osastot
    2.2 Kansallisen säädöksen rakenne
    2.3 EU-säädöksen rakenne
3. Muu sisältö
    3.1 Oikeuskirjallisuus
    3.2 Asiahakemisto
    3.3 Aikahakemisto

2. Suomen Laki – käyttöopas

2.3 EU-säädöksen rakenne

Asetus

Asetuksia antavat neuvosto ja parlamentti yhdessä tai komissio yksin, ja ne ovat kaikilta osin yleisesti velvoittavia. Asetuksia on sovellettava välittömästi kaikissa jäsenvaltioissa samaan tapaan kuin kansallista lainsäädäntöä.

Direktiivi

Direktiivejä antavat neuvosto ja parlamentti yhdessä tai komissio yksin, ja ne on osoitettu jäsenvaltioille. Niiden tärkein tavoite on yhdenmukaistaa lainsäädäntöä.

Direktiivi sitoo jäsenvaltioita asetetun tavoitteen osalta, mutta jäsenvaltiot voivat itse valita muodon ja keinot, joilla koko yhteisöä koskevat tavoitteet toteutetaan kansallisessa oikeusjärjestyksessä.

Jos jäsenvaltiot eivät siirrä direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään tai jos ne tekevät sen epätäydellisesti tai myöhässä, ihmiset, yritykset ja yhteisöt sekä julkisoikeudelliset tahot voivat vedota kyseiseen direktiiviin suoraan kansallisissa tuomioistuimissa.

Suositus

Suosituksilla toimielimet voivat kehottaa vastaanottajaa (jäsenvaltioita, muita toimielimiä ja joissakin tapauksissa unionin kansalaisia) toimimaan tietyllä tavalla asettamatta kuitenkaan oikeudellista velvoitetta.

Tiedonanto

Tiedonantoja annetaan jatkuvasti selityksineen ja esityksineen uudeksi lainsäädännöksi tai esityksineen uudeksi politiikaksi jollakin osa-alueella.

Perustamissopimus

Euroopan unionin toimintaa säätelevät jäsenvaltioiden välillä tehdyt perustamissopimukset, joita maat ovat sitoutuneet noudattamaan.

Päätös

Yhteisön päätös sitoo kaikkia, joille se on osoitettu. Päätös kohdistuu rajalliseen määrään osallisia, jotka voivat olla jäsenvaltioita, yksityisiä yrityksiä tai henkilöitä. Päätökset sitovat toisin sanoen vain vastaanottajaa. Päätöksillä tarkoitetaan esimerkiksi erilaisia komission tai muiden EU-toimielinten päätöksiä. Päätös antaa mahdollisuuden suoraan ja yksityiskohtaisesti säädellä yksittäistä asiaa.

Kansalliset viranomaiset eivät voi muuttaa päätöstä.

Signum

EU-säädöksen signumin loppuosan tunnuksena on aina lyhenne EU (esimerkiksi RiEU).

Nimi

Nimellä tarkoitetaan säädöksen alussa ilmoitettuja tietoja, jotka erottavat sen muista säädöksistä. Varsinaisen nimen jäljessä ennen johdanto-osaa voi olla tiettyjä teknisiä tietoja (esimerkiksi todistusvoimainen kieli, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti, numero).

Celex-numero

Celex-tietokanta on EU:n säädöstietopankki.

Celex-numero koostuu numeroista ja kirjaimista ja se kertoo minkä tyyppisestä asiakirjasta on kyse. Celex-numeroa käytetään Euroopan unionin laissa sekä alkuperäisen säädöksen tunnisteena että muutostietona (esimerkiksi 307L0016).

3	07	L	0016
Tietokannan kokoelma	Asiakirjan antamisvuosi	Asiakirjatyyppi	Asiakirjan numero

• ensimmäinen numero kertoo, mihin tietokannan kokoelmaan eli sektoriin asiakirja sisältyy
• asiakirjan antamisvuosi ilmaistaan kahdella numerolla lakikirjoissa ja Suomenlaki.com:ssa, Celex-tietokannassa asiakirjan antamisvuosi on ilmaistu neljällä numerolla.
• kirjain ilmaisee asiakirjatyypin, yleisimmät asiakirjatyypit ovat L eli direktiivi ja R eli asetus
• lopuksi kerrotaan asiakirjan numero neljällä merkillä

Historiatiedot

EU-lainsäädännön osalta historiatietoihin kirjataan asiakirja, jossa kyseinen EU-säädös on julkaistu sekä kyseistä säädöstä koskevat muutosasiakirjat. Euroopan unionin virallinen lehti (EUVL) oli aiemmalta nimeltään Euroopan yhteisön virallinen lehti (EYVL). Muutos tapahtui 1.2.2003.

Johdanto

Johdanto-osalla tarkoitetaan artiklaosaa edeltäviä viittauksia säädöksen lainsäädäntöhistoriaan, tavoitteisiin, täytäntöönpanoon ja muihin säädöksiin. EU-säädöksen johdanto-osan tekstiä käytetään usein apuna säädöksen artiklaosan tulkinnassa.

Artikla

EU-säädöksissä artikla vastaa kansallisen säädöksen pykälää. Mikäli koko artikla muuttuu, voimaantulo- ja antotiedot sijoitetaan artiklan alkuun artiklanumeron jälkeen.

Kohta

EU-säädöksissä kohta vastaa kansallisen säädöksen momenttia. Mikäli kohta muuttuu, voimaantulo- ja antotiedot sijoitetaan kohdan jälkeen.

Alakohta

Mikäli alakohta muuttuu, voimaantulo- ja antotiedot sijoitetaan muuttuneen alakohdan jälkeen.

<< Edellinen

Seuraava >>