Juhannus on katettu!

Mitäs vilakasta säästä, kun kesän ihanat raaka-aineet ovat jälleen luonamme. Juhannus on sitä paitsi juhlaa myös keittiön puolella: marinoinnit ja maseroinnit saavat nyt jäädä, sillä torien ja kauppahallien valmiista antimista taikoo aitosuomalaisen luksusaterian alta aikayksikön.

Juhannusilta alkaa toki saunalla. Kaupunkisaunaankin saa oivan juhannustunnelman torin vihdoilla ja koivunoksilla. Saunanraikas väki vilvoittelee tietenkin oluella, mutta luomuintoilijoille on tarjolla myös Kiiskisten tilan Juhlavaa Herukanlehtijuomaa. Hieno suomalainen tuote virittää jussin tunnelmiin.

Alkupalaksi tarjotaan pieniä karjalanpiirakoita, jotka asetellaan kauniisti isolle vadille, lämmitetään uunissa meheviksi ja päällystetään vuoroin graavisiialla, vuoroin kylmäsavulohella. Kuhunkin vielä oksa tummanvihreää kesätilliä ja rouhaisu pippurimyllystä. Raikas suomalainen tapas!

Pääruoan vuoro: höyryävä kattila täynnä kesän suosikkeja, uusia perunoita. Mitä pienempiä, sen liikuttavampia. Sen verran on keittiössäkin jaksettu ahkeroida, että mukulat on hinkattu kiiltäviksi, yksi kerrallaan.

"Torien ja kauppahallien valmiista antimista taikoo aitosuomalaisen luksusaterian alta aikayksikön."

Perunoiden tärkein kumppani on tietenkin aito kirnuvoi. Vaihteen vuoksi – ja vyötäröään vahtivien iloksi – sen voi tarjota myös kastikkeen muodossa: voisulaa, perunoiden keitinvettä ja silputtua kesäsipulia. Suhteita voi jokainen muokata mieleisekseen. (Rehellisesti: mitä enemmän voita, sen parempaa.) Joka tapauksessa suosittelen kauppahallin irtovoita.

Eikä perunoita ilman silliä – ja nyt tarkoitan oikeaa silliä, en mitään lattean lötköjä purkkisillejä. Mieluiten kahta sorttia: matjesta ja aitoa maustamatonta suolasilliä, kauniisti viipaloituina fileinä, lisäkkeenä ainoastaan vastasilputtua kesän ruohosipulia. Sillin kumppaniksi ehkä päiväntuoretta savukalaa tai mehevä pala aitoa loimulohta. Ehkä vähän smetanasilakkaakin. (Nämä kaikki valmiina kauppahallista.)

Suomalaisella myös jatkamme. Tiedättekö, miten hienoja, kansainväliset mitat täyttäviä juustoja maassamme nykyään tehdään? Edamilla kasvatetulle kansalle maistuvat nykyisin muun muassa gruyère-tyyliset, punahomeiset ja viinillä harjatut pienjuustoloiden luomukset. Meidän suomalaiselle juustotarjottimellemme kapuavat ainakin Juustoportin Viinitarhurin juusto (gruyère), Mouhijärven Hilma (tilsit), Peltolan Blue (roquefort) ja Toholammin itkevä mustaleima. Lisäkkeeksi vadelmahilloa ja hapankorppuja.

Entä jälkiruoka? Upea mansikkapirtelö. Kylmää maitoa, sopivasti sokeria, aitoa vaniljajäätelöä ja tuoreita mansikoita. Hurautus kuohuvaksi, tarjoilu kauniista korkeasta lasista ja koristeeksi muutama mansikkakaunotar heinänkorteen seivästettynä. Ihanaa ja yksinkertaista. Juhannusaterian ainoa oikea digestiivi on suomalainen kahvi (ja halukkaille, vieläkin suomalaisemmin, musta monopoli).

Ihanaa ja iloista juhannusta!

Aksu Tuominen on juridisiin teksteihin ja ruokakirjoihin erikoistunut kääntäjä sekä ranskalaisen gastronomian ihailija ja intohimoinen harrastaja. Tällä palstalla hän kirjoittaa ruuasta ja ruokakulttuurista kotikeittiön näkökulmasta. Tuominen opiskelee oikeustieteen maisteriksi ja työskentelee liikejuridiikkaan erikoistuneessa Asianajotoimisto Castrén & Snellmanissa.