Tiedostamattoman prosessoinnin voima

Hollantilainen psykologi Ap Dijksterhuis on tutkinut päätöksentekoa sekä tietoisen ja tiedostamattoman prosessoinnin eroja. Molemmissa tavoissa on puolensa, mutta tiedostamaton prosessointi on voimaltaan lopulta ylivoimainen.

Tiedostamattomalla ei tässä yhteydessä tarkoiteta sitä, mitä sillä esimerkiksi perinteisessä psykoanalyyttisessä ajattelussa tarkoitetaan, eli käyttäytymistämme ohjaavia alitajuisia, lapsuuteen palautuvia motiiveja. Tiedostamaton prosessointi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että käsittelemme jotain asiaa vaikka emme sitä tietoisesti ajattele.

Tietoisella ja tiedostamattomalla prosessoinnilla on molemmilla hyvät puolensa. Asioiden tietoinen miettiminen on systemaattista ja loogista. Sen ongelma on kuitenkin siinä, että tietoisen mielemme kapasiteetti on hyvin rajallinen. Mitä monimutkaisemmaksi asia tai päätös muuttuu, sitä vaikeampi sitä on tietoisesti hallita.

Dijksterhuisin tutkimusryhmä on tehnyt suuren joukon erilaisia kokeellisia tutkimuksia aiheeseen liittyen. He tutkivat esimerkiksi Ikeassa ja hollantilaisessa Bijenkorf-kaupassa ostoksia tehneiden ihmisten ostoksiinsa käyttämää aikaa ja sen yhteyttä tyytyväisyyteen.

Patakintaan eli hyvin yksinkertaisen ostoksen kohdalla päätökseen käytetyn ajan ja tyytyväisyyden välillä oli suora yhteys: mitä kauemmin ostajat harkitsivat vaihtoehtoja, sitä tyytyväisempiä he jälkikäteen olivat tekemäänsä päätökseen. Kokonaisen keittiön eli varsin monimutkaisen ostoksen kohdalla yhteys oli kuitenkin käänteinen: mitä kauemmin ostajat harkitsivat ostopäätöstä, sitä tyytymättömämpiä he olivat.

"Mitä monimutkaisemmaksi tehtävä päätös menee, sitä huonommin tietoinen ajattelumme pystyy siitä suoriutumaan."

Toisessa koeasetelmassa henkilöiden piti tutustua erilaisista myynnissä olevista asunnoista tehtyihin esittelymateriaaleihin. Kaiken kaikkiaan asunnoista oli tarjolla hyvin paljon erilaista tietoa. Yksi asunnoista oli useiden kriteerien perusteella kuitenkin parempi ostos kuin muut.

Kun tutkittavat henkilöt olivat tutustuneet materiaaliin, heidät jaettiin kolmeen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän piti valita asunnoista paras heti. Toisen ryhmän henkilöt saivat käyttää jonkin verran aikaa siihen, että he pohtivat parasta vaihtoehtoa, ja tekivät päätöksen tämän jälkeen. Kolmatta ryhmää puolestaan häirittiin toisella tehtävällä siten, että he eivät ehtineet tietoisesti miettimään valintaa ennen kuin heidän piti se tehdä.

Myös tämän tutkimuksen tulokset olivat kiinnostavia. Sille ryhmälle, joka joutui tekemään päätöksen heti, tehtävä oli liian vaikea. He eivät kyenneet valitsemaan järkevästi, koska heillä ei ollut aikaa prosessoida tietoja. Parhaan tuloksen teki kuitenkin ryhmä, jota oli häiritty ja jonka päätös perustui siis tiedostomattomaan prosessointiin. Ryhmä, joka oli tietoisesti ja harkiten pohtinut vaihtoehtoja, teki sen sijaan selvästi huonompia valintoja.

Dijksterhuisin tutkimusten selkeä johtopäätös on tämä: Mitä monimutkaisemmaksi tehtävä päätös menee, sitä huonommin rationaalinen, tietoinen ajattelumme pystyy siitä suoriutumaan. Uuden asunnon tai uuden työpaikan valitseminen ovat esimerkkejä tyypillisistä päätöksistä, joihin yksinkertaisesti liittyy niin paljon huomioitavia tekijöitä, että tietoinen mielemme ei niistä enää suoriudu. Niissä tulisikin pikemminkin luottaa tiedostamattoman prosessoinnin voimaan.

On syytä huomata, että tiedostamaton prosessointi ei ole aivan sama asia kuin intuitio, ainakaan sellaisena kuin intuitio yleensä ymmärretään. Usein intuitio on käytännössä pelkkä tekosyy laiskalle päätöksenteolle tai omille ennakkoluuloillemme, ja sen arvoa päätöksenteossa on myös kritisoitu paljon.

Tiedostamattoman prosessoinnin tulisi perustua taustatietoon ja asiaan perehtymiseen. Erona tietoiseen ajatteluun on vain se, että lopputulokseen ei pyritä ponnistelemalla, rationaalisesti. Ratkaisun annetaan ikään kuin syntyä itsestään. Meidän on monimutkaisissa tilanteissa turha yrittää tehdä "oikeaa" päätöstä, sillä rationaalinen ajattelumme ei yksinkertaisesti kykene siihen.

Vanha sananlasku yön yli nukkumisesta pohjautuukin siis tieteellisesti osoitettaviin tosiasioihin.

Kimmo Svinhufvud, Kari Ketonen, Dale Lockett ja Paavo Westerberg jakavat tällä palstalla näkemyksiään työhyvinvoinnista, itsetuntemuksesta, vuorovaikutuksesta ja luovuudesta. Heidän yrityksensä Business Healers on erikoistunut kouluttamiseen, työnohjaukseen ja konsultointiin.

Kimmo Svinhufvud on filosofian maisteri, tietokirjailija, tutkija ja kirjoittamisen opettaja.