Hän alkoi purkaa sydäntään. Hänen rakas puolisonsa oli kuollut pari vuotta sitten. Haudalle oli hankittu komea ja kallis hautakivi, joka oli kuitenkin jatkuvasti vinossa. Lesken lukuisista pyynnöistä huolimatta asiaan ei ollut saatu korjausta. Tämä vaivasi häntä suuresti, sillä hän vieraili päivittäin miesvainajansa haudalla. Kyynelehtien rouva ojensi dokumentit kiven pystytyksestä ja pyysi nimismieheltä apua. Koetin toppuutella selittelemällä, ettei tämä nyt taida oikein kuulua nimismiehen sinänsä laaja-alaisiin virkatehtäviin. Pettymyksen huokaus oli syvä ja rouva nousi masentuneena, mutta pyysi kuitenkin saada jättää asiakirjat. Hän poistui nöyrän kiitollisena, että oli kuitenkin päässyt puheille.
Ajattelin, että kaikkeen sitä tässä vallesmannina joutuukin. Otin rouvan jättämät paperit käteeni ja pohdiskelin, mitä hittoa minä näille teen. Rouvan liikuttava olemus ja koko asia jäi kuitenkin vaivaamaan mieltäni. Mutta enhän minä voi asialle mitään. Hölmönä ne minua kylällä alkavat pitää, jos rupean tällaisiin asioihin puuttumaan. Ei, ei, ei. Ei tule mitään!
Katsoin sattumalta kylänraittia, jossa leskirouva köpötteli kumaraisena kauppakassi ja kukat kädessään. Mahtaneeko olla taas haudalle menossa? Ja kivi vinossa, mutisin itsekseni. Ei helkkari, nyt se kyllä oikaistaan, puhuvat mitä puhuvat! Tempaisin puhelimen käteeni ja soitin kiviveistämöön. Onhan se hävytöntä, ettei vanhan ihmisen pyyntöihin reagoida mitenkään. Esittelin itseni nimismieheksi ja tomerana kerroin asiani. Tuohtuneena vaadin asiaan välitöntä korjausta ja sanoin, että tulen omakohtaisesti valvomaan, että hautakivi oikaistaan ja vannotin, että sen tulee myös jatkossa pysyä suorassa. Onko selvä!
Sitten asia unohtui. Tuli seuraava kesä. Ja taas kesäkuun alussa samainen leskirouva pyysi pääsyä vallesmannin luokse. Jumaliste, se hautakivi, ja tietysti vieläkin vinossa, aprikoin. Nyt yllättävän pirteä leskirouva kieltäytyikin istumasta ja enempää vaivaamasta. "Halusin tulla vain sanomaan, että kyllä minä nyt uskon, että te olette nimismies. Hautakivi on suorassa."
Jorma Kalske, apulaisvaltakunnansyyttäjä
Jorma Kalske haastoi professori Matti Kuusimäen kertomaan seuraavan Haastavan keissin.