”Uskottava”, arvioi oikeushistorian professori Jukka Kekkonen Juristikirjeelle Härmä-elokuvaa.
1800-luku, Härmän, Pohjanmaan, suurimmassa talossa, Välitalossa, on kaksi poikaa esikoinen Esko ja Matti. Esko on tuhma ja usein pahoilla asioilla, Matti suoraselkäinen ja kunnollinen.
Tapana on, että tila menee vanhimmalle pojalle. Isä kuitenkin päättää testamentata sen nuoremmalle. Tässä Härmä-elokuvan juoni.
”Elokuva on oikeushistoriallisesta näkökulmasta uskottava. Ajan tapaoikeutta oli tilan siirtyminen vanhimmalle pojalle”, oikeushistorian professori Jukka Kekkonen kertoo Juristikirjeelle elokuvan lehdistönäytöksen jälkeen. Vuoden 1734 perintökaaren mukaan perintö jaettiin eri tavoin riippuen siitä, sovellettiinko kaupunkilaisoikeutta vai maalaisoikeutta. Kaupunkilaisoikeuden mukaan kaikki rintaperilliset saivat yhtä suuren osan, maalaisoikeuden mukaan tyttärelle kuului puolet pojan perintöosuudesta.
Testamenttaaminenkaan ei ollut tuona aikana tavatonta.
Tosin esikoispojan perintöoikeuden vieminen lienee hyvin harvinaista ja elokuvassa muotosäännökset eivät taida mennä ihan ajan vaatimusten mukaisesti. Ja notaariksi elokuvassa tituleeratun Pirkka-Pekka Peteliuksen ammattinimikettä ei oikeushistoria tunne.
Vanhimman pojan Eskon häjykaverien puukkohippaa Kekkonen pitää ajalle uskottavana. Puukkojunkkarien valta liittyy 1700-luvun tervabuumin loppumisen aiheuttamaan ylikansoitusongelmaan Pohjanmaalla. Härmän arvoihin kuului menestyminen, mutta harvalla oli siihen mahdollisuus.
”Väkivalta oli tiedostomaton protesti epäoikeudenmukaista tilannetta kohtaan. Puolueettoman keskusvallan puuttuminen näkyy hyvin: vahvimmalla oli valta.”
Härmä elokuvateattereissa 17.2.
Juristikirjeen tuomio
Asia: Arvio Härmä-elokuvasta
Arvio: Puoltava
Hyväksiluettavat seikat:
Mikko Leppilammen, Eero Milonoffin ja Lena Meriläisen roolisuoritukset
Koskettava tarina
Uskottavuus
Asian ratkaissut Juristikirjeen jäsen: Heini Larros
Kuvat: Härmä-elokuva/Yellow Film & TV