Juristikirjeen Millainen osakas -jatkosarjan kolmannessa osassa pureudumme syvemmälle osakkaan osaamiseen. Mitä osakkaat ilmoittavat erikoisaloikseen? Kuinka moni ratkoo riitoja? Osaako perintöä jakaa kukaan? Juristikirje selvitti 238 osakkaan osaamisen.
Keskimäärin osakas ilmoitti kolme erikoistumisalaa. Kyselyn 238 osakkaasta yhteen oikeudenalaan on voinut ilmoituksensa mukaan erikoistua vain 16 osakasta. Toimistojen ilmoittamien erikoistumisalojen määrä vaihteli 9:stä 51:een siitä riippuen, miten pieniksi siivuiksi erikoistuminen oli palasteltu. Eri toimistot myös käyttävät erikoistumisaloista hyvin heterogeenisiä ilmauksia, kaikkien toimistojen yhteisestä erikoistumisalalistasta löytyy yhteensä 193 erilaista tai ainakin erinimistä erikoistumisalaa.
Yleisin ilmoitettu erikoistumisala ovat yrityskaupat ja/tai yritysjärjestelyt, jonka erikoistumisalakseen ilmoittaa 77 osakasta. Toiseksi yleisin erikoistumisala on riidanratkaisu, jonka hallitsee 28 prosenttia osakkaista. Se on samalla erikoistumisaloista ainoa, jonka osaajia löytyy kaikista toimistoista. Pääomamarkkinajärjestelyt, pääomamarkkinaoikeus, pääomamarkkinatransaktiot, pääomarahastot, pääomasijoittajavetoiset yritysjärjestelyt, pääomasijoittaminen, pääomasijoitukset, pääomamarkkinat. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja yhteensä 43 osaajaa. Työ- ja yhtiöoikeudelle löytyy 26 osaajaa kummallekin. Insolvenssi (25), immateriaalioikeus (18) ja EU- ja kilpailuoikeus (16) ovat seuraavaksi parhaiten hallitut oikeudenalat.
Vero-oikeutta ilmoittaa osaavansa vain seitsemän osakasta, se on vain yksi enemmän kuin esimerkiksi meri- ja kuljetusoikeutta. Yli puolet listan 193 erikoistumisalasta on sellaisia, joille juuri sen nimisenä löytyy vain yksi osaaja. Näitä ovat muun muassa laivarahoitus, restructuring, Saksan oikeus ja tietoturva. Entäpä se perintö? Perinnönkin lupaa osata jakaa vain yksi osakas 238:sta.
Mikan erikoistumisalat
Juttusarjassamme olemme seuranneet Castrén & Snellmanin Mika Ilveskeron osakaspolkua. Mika ilmoittaa erikoistumisaloikseen yhtiöoikeuden, maksukyvyttömyysmenettelyt sekä kiinteistö- ja ympäristöoikeuden.
”Kahteenkymmeneen vuoteen mahtuu monta erikoistumisaluetta: aloitin Cassulla maksukyvyttömyysasioissa. Hoidin samalla oikeudenkäyntejä. Yrityssaneerausasioita hoidan edelleenkin mutta viimeisestä esiintymisestä oikeudessa on kulunut jo vuosia. 1990-luvun puolivälin jälkeen kuvaan tulivat ensimmäiset yrityskaupat. Toimistossamme tehtyjen erikoistumisalueratkaisujen vuoksi yrityskaupat muuttuivat minun kohdallani kiinteistöjärjestelyiksi vuosina 2004–2005. Kiinteistöjärjestelyissä olen edelleenkin jonkin verran mukana. Yhtiöoikeus ja corporate governance -asiat ovat työllistäneet minua 1990-luvun lopusta alkaen. Näiden toimeksiantojen määrä on kasvanut koko ajan.
Osakkuuden sisältö on erilainen erikokoisissa toimistoissa, ja myös samankokoisissa toimistoissa osakkailta voidaan edellyttää erilaisia asioita. Edellytysten painotus on ainakin erilainen. Omasta näkökulmastani osakkaan on osattava johtaa nykyaikaisella tavalla ihmisiä ja asioita, sillä useimmat toimeksiannot tehdään ryhmätyönä. Osakkuus edellyttää juridista huippuosaamista, jotta voit analysoida jonkun muun, usein nuoremman juristin tekemää pohjatyötä ja jotta voit saavuttaa asiantuntijaorganisaatiossa johtajuuden edellyttämän luottamuksen työtoveriesi silmissä.”
Seuraavassa Millainen osakas -sarjan osassa toimistojen edustajat kertovat, mitä osakkaalta heillä oikeasti vaaditaan. Mika pääsi osakkaaksi seitsemässä vuodessa, miten nopeasti muut ja onko toimistoissa eroja?
Arja Lappeteläinen