Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin nimi kirjoitetaan ja lausutaan usein väärin. On häntä joskus kutsuttu Ulla-Maijaksikin. Ministerinä hän aikoo puuttua oikeudenkäyntien kestoihin.
Minut innosti politiikkaan...
uteliaisuus ja tahto olla mukana kehittämässä yhteiskuntaa.
Vastavalmistuneena juristina lähdin Pietarsaaressa mukaan nuorkauppakamaritoimintaan. Muutaman vuoden kuluttua olin nuorehko kahden lapsen äiti. Kiinnostuin siitä, miten päätökset syntyvät omassa kaupungissani ja kuka päättää muun muassa päivähoidosta ja kouluasioista.
Syksyllä 1996 ennen kunnallisvaaleja ilmoittauduin RKP:n ehdokkaaksi ja tulin valituksi kaupunginvaltuustoon. Olin jo ollut rakennuslautakunnan varajäsenenä, koska siellä tarvittiin juristia. Näin, että politiikassa voi todella vaikuttaa asioihin.
Seuraavissa vaaleissa olin jo ääniharava. Oli vaikea paikka päättää, otanko kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden vastaan. Lapseni olivat vielä ala-asteikäisiä. Mutta jos me naiset aina ajattelemme että ”ei vielä”, sopivaa aikaa ei tule koskaan. Otin tehtävän vastaan ja olin kaupunginhallituksen puheenjohtajana kahdeksan vuotta.
"Jos me naiset aina ajattelemme että ”ei vielä”, sopivaa aikaa ei tule koskaan."
Oikeusministerinä aion puuttua…
oikeudenkäyntien kestoihin.
Rikosoikeudellisissa prosesseissa koko ketjun pitää toimia tehokkaasti: poliisin esitutkinnan, syyttäjävaiheen ja tuomioistuinvaiheen. Tärkeintä on viranomaisten välinen yhteistyö. Mitä aikaisemmin syyttäjä on mukana esitutkinnassa, sen parempi.
Meidän pitäisi vähitellen siirtyä syyttäjävetoiseen esitutkintaan. Näin on Ruotsissa ja melkein koko EU:ssa. Esitutkinta- ja pakkokeinolain muutoksissa, jotka tulevat voimaan vuonna 2014, esitutkinnan painopiste hiukan siirtyy syyttäjälle. Viimeinen askel kuitenkin puuttuu.
Toinen epäkohta on tietojärjestelmien vanhanaikaisuus. On merkillistä, että tässä Nokia-maassa julkisen hallinnon tietojärjestelmät eivät istu tämän päivän yhteiskuntaan. Eri viranomaisten, poliisin ja tuomioistuimen tietotekniikkajärjestelmät eivät keskustele keskenään. Tietojärjestelmät on saatava yhtenäisiksi.
Myös rikosten uhrien asema on tärkeä: rikosuhripäivystyksen resurssit pitää taata ja heille pitäisi löytää pysyvämpi rahoitusmalli. Nyt he hakevat vuosittain rahoitusta esim. RAY:ltä.
Oikeuden saaminen ruotsiksi on…
yhtä tärkeää kuin suomeksi.
Jokainen voi kuvitella, millaista on olla tuomioistuimessa asianomistajana tai syytettynä, jos ei tule ymmärretyksi omalla äidinkielellään. Tilanne on muutenkin hankala ja väärinkäsityksiä syntyy helposti.
Oikeutta on saatava molemmilla kansalliskielillä koko maassa, se on kirjattu jo perustuslakiin. Tuomarikunnassa, syyttäjäkunnassa ja poliisilaitoksessa tarvitsemme ruotsia osaavia ja kaksikielisiä henkilöitä.
Nimeni kirjoitetaan väärin…
usein ja monella eri tavalla.
Anna-Majaan lisätään usein ylimääräinen i-kirjain, mutta sen lisäksi saatetaan kirjoittaa ”Ulla-Maija” eli nimeni sekoitetaan Ulla-Maj Wideroosiin. Muita mahdollisia muotoja ovat ”Anna-Maj” tai ”Annamaja”.
Jotkut myös lausuvat nimeni väärin. Se lausutaan kuten ihan tavallinen ”Maija”, mutta ruotsiksi se kirjoitetaan ”Maja”. Olen kyllä tottunut siihen, että nimi menee joskus väärin.
Parasta Pietarsaaressa on…
miellyttävä kaupunkikuva.
Siellä on säilytetty paljon vanhaa ja kunnostettu vanhoja taloja. Pietarsaari on melko vanha kaupunki, perustettu 1652.
Pietarsaaressa on hyvä ilmapiiri ja paljon harrastusmahdollisuuksia. Kaikki palvelut ovat lähellä ja ne toimivat hyvin. Elämänlaatu on pienen kaupungin valtti, siksi minäkin haluan asua siellä. Pendelöin Helsinkiin töihin.
Henkkarit: Anna-Maja Henriksson
Syntymävuosi: 1964
Yliopisto ja valmistumisvuosi: Helsingin yliopisto, 1987
Tutkinnot ja arvonimet: OTK, VT
Lempioikeudenala: Perheoikeus
”Pankkilakimiehenä suosikkini oli perheoikeus, koska siinä voin auttaa ihmisiä.”
Guru: Vero-oikeuden professori Edward Andersson.
”Erinomainen, luotettava luennoitsija.”
Jos ei olisi juristi, olisi: Kauppatieteilijä
Motto: Kohtele muita kuten haluat heidän kohtelevan sinua.
Suosittelen
Kirja: Kjell Westö: Där vi en gång gått (Missä kuljimme kerran)
Laulu: Artister för tolerans och öppenhet: Vår tid – vårt land
Kari Rydman: Niin kaunis on maa
!